Liikunta on minusta lähtökohtaisesti kamalaa. Olen uskoakseni aika huonossa kunnossa ja se tekee tietysti kaikista liikuntayrityksistä aika tukalia.
Joskus, hyvin harvoin, olen onnistunut tuntemaan liikunnasta iloa. Ne hetket eivät kuitenkaan ole kantaneet niin pitkälle, että liikunta olisi ikinä ollut minulle mikään luonnollinen osa elämää.
Jokin halu liikkumiseen minussa kuitenkin elää (siitäkin kai pitää olla tyytyväinen). Näen säännöllisen epäsäännöllisesti unia, joissa juoksen. Kevyesti kuin gaselli juoksen metsissä, meren rannoilla ja muualla ulkona, ja saan nimenomaan siitä juoksemisesta unessa hirveät kicksit.
Olen seuraillut muiden painonpudottajien blogeja ja ihaillen lukenut niistä, miten erikokoiset ja -kuntoiset naiset ovat löytäneet juoksuharrastuksen ja oikeasti jaksavat harjoittelun jälkeen juosta kilometrikaupalla. Hurjaa!!
Tällä hetkellä liikkumattomuuteni on ihan oikea ja ikävä syy. Toisessa jalassani on tulehdus, joka ei ota parantuakseen. Tavallinen kävelykin on niin kivuliasta, että välillä mieli tekisi purskahtaa itkuun. Täten, tässä ja nyt lupaankin, että kun tämä onneton jalka saadaan kuntoon, niin aloitan säännölliset kävelylenkit. Alkuun vaikkapa 3 x viikossa 20 minuutin kävelylenkki.
Mullakin on jalassa jonkintason tulehdus-kiputila-vamma-asentovirhe (?), ainakin pitkäikäinen ja kivulias vaiva. Itse suosin hathajoogaa, pilatesta, venyttelyä ja vesijumppaa. Pyöräilykin menee. Näistä ehkä eniten jalkojen päällä joutuu olemaan joogassa, jonka koen muutenkin "rankimpana" lajina, vaikka käyn mahdollisimman rauhallisilla jooga-tunneilla, eräs joogaopettaja sanoikin, ettei esim. astangajoogaan kannatakaan mennä, ellei ole terve kroppa. Pointti (joo, sellainenkin löytyy ;) taisi olla se, että rauhallisesti alkuun, oman kunnon ja fiiliksen mukaan. Minäkin haaveilen juoksusta, mutta en vielä pitkiin aikoihin. Tosiaan minullakin edes tuo kävely aiheuttaa sen verran hampaiden kiristelyä.
VastaaPoistaHiljaa hyvä tulee hei :)
VastaaPoistaKannattaa aloittaa liikkuminen rauhallisella temmolla, hikirääkillä katkaisee tosi helposti pieneltäkin motivaatiolta siivet.
Nythän kun voit tsempata syömisten kanssa sillä aikaa kun toivut jalka tulehduksesta :) Pienikin asia vie auttamatta kohti tavoitettasi :) :)
Pitkää mieltä toipumisen kanssa ja mukavaa alkavaa syksyä!